lauantai 10. kesäkuuta 2017

Ideasta musikaaliksi

                                                       
”Nyt se tapahtuu!” ajattelin, kun viime keväänä saimme tietää tämän lukuvuoden ilmiöt, jotka olivat tiede, tulevaisuus ja hyvä elämä Suomi 100 -näkökulmasta. Nyt oli aika toteuttaa äidinkielenopettajan haave Kalevala-aiheisesta musikaalista.

Otin Kalevalan käsittelyyn jo syksyllä ÄI6-kursilla, jossa opiskelijoiden kanssa tutustuimme kansalliseepoksemme tarinoihin ja hahmoihin. Opiskelijat ideoivat nykyvastineita Kalevalan sankareille. Samalla alkoi mielessäni hahmottua musikaalin idea: Kalevalan vauhdikkaat tarinat ja ongelmat nykynuoren elämässä. Inspiraation lähteenä toimi myös Johanna Sinisalon romaani Sankarit. Joulukahvittelun lomassa kerroin ideastani musiikinopettajalle Jesse Vierelälle.

      


Vuosi vaihtui. Esseiden korjaamisten lomassa kirjailin ylös kohtaus- ja biisi-ideoita. Kullervon onneton elämä alkoi pyöriä mielessäni yhä uudestaan. Aloin nähdä nykyajan Kullervoja kirjoissa, elokuvissa, uutisotsikoissa ja kaduilla. Mutta kansalliseepoksessamme on myös naissankareita ja kilpalaulantaa sekä tietysti Sampo. Ketkä olisivat tämän ajan pelimiehiä ja ukkometsoja? Mikä tuo nykynuorille onnea?

Oli aika pitää ensimmäinen palaveri musiikinopettajan kanssa. Alusta asti olimme samaa mieltä siitä, että musikaalistamme tulisi komedia. Neljännen jakson lopussa kutsuimme musikaaliryhmän koolle ja sovimme rooleista ja vastuualueista. Oli hienoa huomata, kuinka innostunut porukka meillä oli koossa. Tästä olisi hyvä jatkaa!

Ilmiöjakso alkoi. Aloin koota kohtausideoita käsikirjoitukseksi. Ilmaisutaidon tunneilla teimme improvisaatioharjoituksia, perehdyimme Kalevalan maailmaan ja hahmoihin, harjoittelimme roolin rakentamista sekä suunnittelimme lavasteita ja pukuja.



                                    Sarjakuva: Sini Salonen

Musiikin tunneilla treenailtiin Suomi-teemaan sopivia biisejä. Opiskelijat olivat ensitapaamisesta asti mukana ideoimassa musikaaliin sopivia kappaleita. Mietimme yhdessä musiikkivalintoja, sovituksia ja sitä, miten musiikki tukee kokonaisuutta, vahvistaa henkilöhahmoja ja tunnetiloja sekä luo uusia näkökulmia. Sovituksia harjoiteltiin aluksi pääasiassa muusikoiden kesken ja draamaryhmän harjoitusten edetessä monet solisteista tulivat mukaan musiikkiharjoituksiin. Työskentelyn edetessä joitain kappaleita hylättiin ja joitain uusia otettiin mukaan musikaaliin. Solistien kanssa pidettiin myös erillisiä lauluharjoituksia sekä opettajan säestyksellä että bändin kanssa. Yksittäiset kohtaukset ja musiikkikappaleet muovautuivat vähitellen kokonaiseksi esitykseksi, kun pääsimme yhdessä saliin harjoittelemaan ja menemään kokonaisuutta läpi.


Musikaalibändi kenraaliharjoituksessa

Musikaaliin oli alun perin tarkoitus tulla mukaan myös ruotsin ryhmän toteuttama video, mutta se jäi ideaksi. Silti ajatuksiimme jäi kytemään tämä Suomi – Ruotsi-asetelma. Ja ihmekös tuo, kun työskentelemme risteilylukioksi nimitetyssä Tylyssä. Koska meidän musikaalistamme olisi tulossa komedia, niin mikä sen mukavampaa kuin nauraa itselle. Kansainvälisyys kunniaan! Musikaaliimme tulisi siis risteilykohtaus, joka rinnastuisi Kalevalan tarinaan, jossa Sampo tuhoutuu ryöstömatkalla. Ilmaisutaidon tunnilla teimme improvisaatioharjoituksia, joissa alkoi hahmottua, mitä kohtauksessa tapahtuu ja kuka pelastaa Kalevalankadun lukion nuoret ajautumasta syvemmälle aaltoihin, jotta heillä jokaisella olisi edessään hyvä elämä ja katse kohti tulevaisuutta. Tylyn viides musikaali sai nimekseen Parin muuttujan musikaali.

Musikaalin esitykset menivät hienosti. Me opettajat katsoimme ylpeydellä opiskelijoita, jotka voimia vievän ilmiöjakson ja harjoittelun jälkeen ylittivät itsensä, heittäytyivät täysillä, tukivat toisiaan, loistivat upeina tähtinä. Kiitos! Pidetään huolta!



         
                                           Ensi-ilta


Suvi Reijonen ja Jesse Vierelä

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Fysiikan opiskelijat Kumpulassa





Tiede, tulevaisuus ja hyvä elämä, Suomi 100v - ilmiöjakso

- siinä innoittajat vierailullemme Helsingin yliopiston kiihdytinlaboratorioon sekä ilmakehätieteiden osastolle. Ehdottomasti myös yleisesittely, mitä kaikkea fysiikan laitoksella voi opiskella ja miten sinne pääsee, olivat antoisaa tietoa fy7-kurssin opiskelijoille. Lisää vierailusta voi lukea opiskelijoiden Emil Aallon ja Oskari Korpelan kirjoittamasta blogitekstistä.














Arkadianmäellä rakennetaan tulevaisuuden Suomea

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen vieraili Tylyssä 31.toukokuuta YH1-kurssin vieraana. Kuinka paljon kansanedustajat voivat vaikuttaa tulevaisuuteen ja hyvään elämään? Opiskelijat kyselivät ja kansanedustaja vastasi. Vitosjakson ilmiömme tulevaisuus ja hyvä elämä olivat mukana lähes kaikissa kysymyksissä ja vastauksissa!



Keskustelimme mm. ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista Suomessa ja muualla sekä ilmastonmuutoksen torjumisesta. Keskustelua syntyi myös hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä, kuten SOTE-uudistuksesta. Myös koulutus on panostusta tulevaisuuteen, painotti kansanedustaja, jonka mielestä opiskelun maksuttomuuden tulisi ehdottomasti säilyä eikä opintotuestakaan olisi pitänyt leikata.


Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa moniin asioihin, mutta yhteiseen tulevaisuuteemme voi vaikuttaa muuallakin kuin eduskunnassa.  Tärkeää työtä tulevaisuutemme eteen tehdään niin kuntien valtuustoissa kuin Euroopan unionissakin, Sarkkinen totesi ja muistutti myös, että jokainen meistä voi myös vaikuttaa omassa elämässään, työssään ja elinympäristössään. Tämä kannattaa siis pitää mielessä!


ARJEN REALISMIA – Uskonnon ja äidinkielen yhteisprojekti

Ennen ilmiöjakson alkua mietimme, millaisia yhtymäkohtia olisi etiikan ja kirjallisuuden tyylikausien kursseilla. Yhdistäväksi tekijöiksi nousivat paitsi ilmiöt hyvä elämä, tulevaisuus ja tiede, myös ajankohtaisia teemoja tutkiva realismi. Tavoitteena oli herättää nuoret huomaamaan, millaista on arkielämä sellaisella lapsella tai nuorella, joka ei voi elää ns. normaalia elämää erilaisten yhteiskunnallisten epäkohtien vuoksi. Tällaisia epäkohtia ovat esimerkiksi: lastensuojeluun, maahanmuuttoon ja vammaisten elämään liittyvät ongelmat.


  Projekti käynnistyi 2.5 salitilaisuudella, jossa Lastensuojelun keskusliiton työntekijä Susanna Hoikkala ja Osallisuudenaika ry:n kokemusasiantuntija Minna Kallio kertoivat lastensuojelun historiasta ja nykypäivästä. Opiskelijat tekivät kysymyksiä ja muistiinpanoja projektin seuraavia vaiheita varten. Nykypäivän lastensuojelun tarpeessa olevien määrä herätti opiskelijat näkemään todellisuutta uusin silmin. Tulevaisuus ja hyvä elämä eivät ole kaikille lapsille itsestään selviä asioita. Susanna Hoikkala kertoi myös kuinka tärkeää on jatkuva tutkimus ja tieteen tuottamat tulokset, jotta lastensuojelua voidaan kehittää jatkuvasti.

Seuraavalla kaksoistunnilla projekti jatkui niin, että opiskelijat jakautuivat ryhmiin ilmiönsä mukaan siten, että jokaisessa ryhmässä oli sekä uskonnon että äidinkielen opiskelijoita. Ensimmäisen tunnin aikana opiskelijat tutustuivat Classroom-tehtävien avulla erilaisten vähemmistöryhmien elämään ja ongelmiin. Materiaalina oli videoita, nettisivuja, kirjoja ja lehtiä. Toisen tunnin aikana ryhmät tekivät varsinaisen projektityön, joka oli joko video, vaikuttava teksti tai julistesarja. Kaikkia näitä muotoja valittiin. Työssä piti näkyä oma ilmiö sekä valittu teema (lastensuojelu, maahanmuutto, vammaisuus tai muuhun vähemmistöryhmään kohdistuva epäkohta). Ryhmätöiden lomassa oli luokassa 204 tarjolla kahvia ja teetä.


Lastensuojelua käsittelevissä töissä näkyi yhteiskunnallisten muutosten aikasaama kehitys lastensuojelutyössä. Entisaikojen huutolaislasten, orpojen ja köyhien kohtalo oli jäänyt salitilaisuudesta mieleen. Nykyaikainen lastensuojelu koettiin hyvää elämää ja tulevaisuutta tukevana tekijänä. Vammaisten nuorten integroituminen muiden nuorten pariin koettiin tärkeänä. Perheiden päihdeongelmat näkyivät varsinkin julistesarjoissa. Monessa työssä nostettiin esille myös järjestöjä, jotka tekevät työtään paremman arjen puolesta.

Teemojen käsittely jatkui oppiaineiden omilla tunneilla siten, että äidinkielessä kirjoitettiin tekstitaitovastaus realismin aikaista lastensuojelua kuvaavan Oliver Twist -romaanikatkelman pohjalta. Lisäksi opiskelijoiden tehtävänä oli tutkia lähiympäristöään ja ottaa kuva arjen epäkohdista, kuten ympäristön roskaamisesta ja töhrimisestä. Uskonnossa käytiin vierailulla Töölön seurakunnan Kerhiksellä ja Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyötä tekevässä yksikössä Snellussa. Näiden vierailujen kautta opiskelijat saivat vertailla yhteiskunnan ja seurakunnan nuorisoon kohdistuvaa auttamistyötä. Tästä vertailusta kirjoitettiin pohdiskeleva teksti tai tehtiin erilaisia muita sähköisiä töitä esim. powerpointeja tai mindmappeja.





Kurssien palautustuokiossa kävimme yhdessä läpi projektin tavoitteen, toteutumisen ja projektityöt, niin yhteiset kuin molempien oppiaineiden omat työt, esiteltiin koko ryhmälle. Opettajien ja opiskelijoiden mielestä projekti onnistui hyvin.



Suvi Reijonen ja Satu Vierimaa

maanantai 29. toukokuuta 2017

Robotiikkaa Tylyssä

Ilmiöjaksossa toteutettiin "Elektroniikkaa ja ohjelmointia" -kurssi yhteistyössä Mehackitin kanssa. Kurssilla opiskelijat tutustuivat elektroniikan alkeisiin ja oppivat ohjaamaan erilaisia komponentteja Arduino-mikrokontrollereilla. Arduinoja ohjelmoimalla opiskelijat tutustuivat ohjelmoinnin perusteisiin. Kurssin lopuksi kaikki opiskelijat laativat oman projektityön. Projektitöitä voi ihastella alla olevilla videoilla.

tiistai 23. toukokuuta 2017

Tutorleiri Lohirannan leirikeskuksessa

Syksyn ja kevään tutor-toiminnassa on ollut mukana 28 aktiivista tutoria. Tutorit ovat ryhmäyttäneet uusia tylyläisiä, kertoneet vanhempainilloissa lukiolaisen elämästä, esitelleet koulua vieraille ja käyneet mainostamassa lukiotamme peruskouluissa ympäri Helsinkiä. Huhtikuussa 2017 tapahtui uusien tutorien valinta ja mukaan pääsi 23 uutta innokasta kokelasta. Koulutus järjestettiin perinteisesti Lohirannan leirikeskuksessa.

Lähdimme tylyn koulun pihasta, 9.toukokuuta 2017, lumisateessa kohti Lohirannan leirikeskusta. Bussissa kuului aamu-unista, mutta innostunutta puheensorinaa. Saavuimme leirikeskukseen yhdeksän aikoihin, jolloin aurinko paistoi jo täydeltä taivaalta, vaikkakin lämpötila ei ollut ihanteellinen. Mukana tylyn oppilaiden ja opettajien kanssa oliva myös Töölön seurakunnasta Tilda ja Mikko.

Kun innostuneet tutor-oppilaat olivat päässeet asettumaan huoneisiinsa, aloitimme tutustumisleikit. Oli positiivista nähdä, kuinka kaikilta löytyi yhteishenkeä ja heittäytymiskykyä uusiin tilanteisiin. Leikkien jälkeen, aloimme paneutua enemmän niiden sisältöön. Millainen on hyvä leikki ja millainen on hyvä leikinvetäjä. Uusilta tutoreilta tuli erinomaisia vinkkejä erilaisista leikeistä ja niiden vetämisestä, sekä eri tilanteista niihin liittyen. Vanhat tutorit vetivät ykkösille leikkejä sisällä ja ulkona, joista avautui oiva tilaisuus oppia uusia leikkejä ja niiden ohjaamista. Yhdessä leikissä uudet tutorit jaettiin niin, että he pystyivät hyödyntämään näitä ryhmiä myöhemmissä aktiviteeteissa.

Myöhemmin illalla uudet tutorit saivat pohtia miten ihanne-tutor toimisi haastavissa tilanteissa näytelmien muodossa. Uudet tutorit saivat ensin kirjoittaa ryhmässä käsikirjoituksen omasta haastavaksi näkemästään tilanteesta, joka tutoreiden tulisi selvittää jollain keinolla. Tämän jälkeen käsikirjoitukset vaihtoivat ryhmää ja tutorit näyttelivät ratkaisunsa muiden edessä. Näytelmien avulla saatiin esille monia hyviä keinoja miten tutor voi toimia eri tilanteissa.

Päivän ohjelmien jälkeen tutorit pääsivät virkistäytymään saunaan. Illalla pidettiin hauskaa uusien tutoreiden vetämillä leikeillä. Leikkejä oltiin keksitty runsaasti ja uudet tutorit olivat selvästi päivän aikana omaksuneet uusia tapoja ohjata leikkejä. Ilta päätettiin Tildan pitämään rentoutumishetkeen musiikin parissa.



Toisena päivänä, hyvien yöunien jälkeen menimme aamupalalle ja sen jälkeen uudet tutorit alkoivat suunnittelemaan syksyn ensimmäistä koulupäivää ja uusien ykkösten leikittelyä Joannan ja Sadun ohjeistuksella. Leikkejä, ja muuta ohjelmaa tuli mieleen kuin apteekin hyllyltä, ja kaikki saivat keksittyä sopivia tutustumisleikkejä, jotta ykkösten ensimmäinen päivä olisi mitä mieluisin. Tämän jälkeen teimme pienen kierroksen, jossa kaikki kertoivat vähän fiiliksiä leiristä, ja niiden perusteella leiri oli oikein onnistunut. Siivosimme leirikeskuksen kaikki yhdessä ja astuimme bussiin kohti Etu-töölöä.

Aaro Nordström ja Saana Hintikka

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Lukuvuoden 2016-2017 ilmiöjakso on alkanut!

Tällä viikolla on alkanut ilmiöjakso, jossa tarkastellaan opiskelijan valinnan mukaan tulevaisuutta, hyvää elämää tai tiedettä eri oppiaineiden silmin. Suomen juhlavuoden kunniaksi jokaista ilmiötä tarkastellaan Suomi 100 vuotta -näkökulmasta.

Kiinnostuitko?
Tutustu katsomalla ilmiöjakson video:



Lisäksi kotisivuillamme on oma Ilmiöopas tätä jaksoa varten:
http://www.hel.fi/www/tyly/fi/opiskelu/

Mukavaa kevättä!
Saila

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Hjallis Harkimo vieraana Innokampus Business Schoolissamme


Tänään saimme Tylyyn kiinnostavia vieraita, kun Innokampus Business Schoolin vieraaksi saapui Hjallis Harkimo kertomaan omaa yrittäjätarinaansa ja antamaan vinkkejä nuorille.

 Innokampus Business School toimii tänä keväänä pilottikurssina ensimmäistä kertaa Tylylssä ja ensi vuonna se pääsee koko Helsingin Kaupungin lukioiden kaupunkitarjottimelle, josta kuka tahansa lukiolainen voi poimia sen yhdeksi lukiokurssikseen.


Kokosimme tähän postaukseen Tylyn Innokampus Business Schoolissa tänä keväänä opiskelevien opiskelijoiden mietteitä Hjalliksen yrittäjätarinasta.


“Yrittäjyydessä eniten pelottaa myynti. Harkimon vierailu lukiolla kuitenkin koputteli säröjä lasikattoon; itseensä uskominen ja muiden vakuuttaminen on tärkeintä, mutta niissä ei tarvitse olla lähtökohtaisesti mestari.


Sarjayrittäjän ensikokemus myymisestä oli yhtä haparoiva kuin kenen tahansa muunkin ja autolle palattiin kolmeen kertaan. Nyt keskustelun uskaltaa aloittaa kenen tahansa kanssa. ”Usko itseesi” ja muut kliseet eivät ehkä olekaan turhaa lässytystä.” - Esta Peltoniemi


 




Hjallis Harkimon ura on varmasti meidän maamme yksi monipuolisimmista. Mm. Urheilumanagerina, rakennuttajana ja kansanedustajana toiminut Harkimo osasi ottaa positiivisella tavalla kontaktin lukiomme nuoriin. Harkimo tapansa mukaan jätti yleisön hiljaiseksi, mietteliääksi ja kiinnostuneeksi puheistaan. Kysymyksiin tultaessa nuoret janosivat saada lisää tietoa puhtaasta bisneksestä.” - Cristal F.

 

“Hjallis Harkimon vierailu sai ajattelemaan, että yrittäjyys kannattaa. Riskejä kannattaa ottaa, ja epäonnistumisesta oppii. Mielenkiintoista oli se että ideoita kannattaa varastaa ja edelleenkäyttää.” - Jennifer L.

 

“Hjalliksen vierailu jätti eniten mieleen yrittäjyyden riskit. Yrittäjyys ei ole vain perustamista ja rahan saamista. Se vaatii miettimistä, riskin ottamista, kärsivällisyyttä ja kylmäpäisyyttä ylipäätään. Yksi epäonnistuminen ei ole umpikuja.” - Iivo H.

Hjallis puhui uskomisesta ja vaikeuksien päihittämisestä ja kuinka oman tien kulkeminen on ok! Nykymaailmassa tämä ei ole ns suotavaa, vaan normi on, että opiskelet, menet töihin, teet töitä 8-17, jäät eläkkeelle.


Hjallis sanoi kuinka oman tien kulkeminen ja itsensä toteuttaminen on ok, ja tämä kannusti oman tulevaisuuden suunnitteluun.” - Josefiina K.

 

Hjalliksen ja yrittäjyysopettajien Sami Laurin ja Jenni Korten "pakollinen" selfie :)

Etu-Töölön lukion yrittäjyyspainotus on alkanut vähitellen tulla tunnetuksi myös koulun ulkopuolella. Painotusta on myös tarkoituksella laajennettu ja mukaan on otettu uusia pilottikokeiluja.


“En usko, että yrittäjyyspainotuksemme on koskaan valmis.” Innokampuskurssia opettava Jenni Korte sanoo. “Koska maailma muuttuu, meidän on muututtava sen mukana, ja tarkasteltava joka vuosi uudelleen kriittisesti yrittäjyyskasvatuksen malliamme. Vastaako se tulevaisuuden työelämän tarpeisiin aidosti? Vain siten voimme yrittää pysyä ajan hermoilla ja tehdä aidosti sitä parasta yrittäjyyskasvatustyötä josta meidät tunnetaan ja josta olemme saaneet palkintoja.”

Hjalliksen keskeinen viesti nuorille ei siis ollut rahan takomisen merkityksessä vaan hän halusi valaa nuoriin uskoa omien ideoiden seuraamiseen, itsensä toteuttamiseen ja epäonnistumisista oppimiseen. Hjallis kertoi olevansa myös elävä esimerkki siitä, kuinka huonoillakin kouluarvosanoilla ja monilla epäonnistumisilla silattu tie voi lopulta johtaa ensimmäisen onnistumisen jälkeen toiseen kun saa uskottavuutta ja uskoo itsekin kykyihinsä. 

 

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Moskovan leirikoulu 2016

Etu-Töölön lukiolla on ollut Moskovassa ystävyyskoulu nimeltään Veshnyakovskaya Linguistic Gymnazium (nro 1389) jo vuodesta 2007 lähtien. Perinteisesti Tylyläiset ovat vierailleet Moskovassa joulukuussa, ja moskovalaiset ovat tulleet vastavierailulle Helsinkiin huhtikuussa. Alla on vuoden 2016 kolmepäiväiseen leirikouluun osallistuneen opiskelija Anna-Leena Uotilan kirjoittama matkakertomus.

Kerran joulukuun aikaan - visiitti Putinin mestoille

13. joulukuuta 2016 saavuimme junalla opintoryhmämme kanssa Venäjään pääkaupunkiin Moskovaan. Pieni ryhmämme koostui kahdesta Sibelius-lukiolaisesta, kolmesta tylyläisestä, sekä kahdesta opettajasta, yksi kustakin koulusta.
    Juna-asemalta jatkoimme bussikuljetuksella ystävyyskoulullemme, jossa meitä odottamassa olivat koulun englanninopettajat ja meitä oppilaita isännöivät opiskelijat. Koulun rehtori piti kokoustilassa meille hyvin harjoitellun tervetuliaspuheen. Koulussa oli sisään tullessa vartija ja metallinpaljastin. Vessat olivat alkeelliset, lähes kaikista puuttui paperi ja istuinrengas, joistain myös kopin ovi.
    Koululla osallistuimme muutamalle oppitunnille, ja saimme taideopettajan kanssa näpertää oman jouluaiheisen magneetin, johon kukin taitteli paperista kuusen opettajan ohjeiden mukaan. Kielimuurista ei ollut ongelmaa, koska englanninopettajien ollessa muualla ryhmämme venäjää puhuvat opiskelijat Elisa ja Olga olivat apuna meille muille.


Oppituntien jälkeen meille tarjottiin lounasta. Ryhmämme kasvissyöjät oli otettu huomioon hienosti, vegaanisuus sen sijaan oli koulun keittäjätädeille vieras käsite. Onneksi leipää sai kuitenkin, vaikka se ei ollutkaan ihan samanlaista kuin koto-Suomessa.

Isäntäperheet hakivat meidät matkalaukkuinemme kotiinsa, ja saimme hetken levätä sekä tutustua toisiimme. Sen jälkeen teimme englanninopettajan johdolla kiertokävelyn Moskovan tärkeimmille paikoille, kuten Bolshoi-teatterille ja Punaiselle torille. Muitakin paikkoja oli, mutta nimet menivät ohi koska pureva pakkanen kylmetti jalat ja vei ajatukset kauas ympäröivistä nähtävyyksistä.
    Kävimme venäläisten opiskelijoiden kanssa komeasti valaistussa tavaratalossa Punaisen torin edustalla, joka oli komea myös sisältä. Käytävillä oli tasaisin väliajoin pieni joulukuusi, joista jokainen edusti jotain brändiä ja oli koristeltu sen mukaan.
    Paikalliset opiskelijat tarjosivat meille jotain perinteistä ruohojuomaa ja koivujuomaa (Kuvassa ensiksi mainittua).  


Bolshoi-teatteri


Metroasema ja Punainen tori


Toisena päivänä tutustuimme ystävyyskoulun ala-asteeseen, osallistuimme englannin tunneille ja pääsimme kokeilemaan suosittua afterschool-aktiviteettia: ammuntaa ilmakiväärillä. Sisällä oli kuuma. Lopuksi saimme seurata perinteistä “Rainbow of talent”-kilpailua, jossa lapset esittelivät taitojaan tuomareille ja muille opiskelijoille. Rainbow of talent:issa esiintyi monta lahjakasta tanssijaa, laulajaa ja akrobaattia.  
    Koulun jälkeen kävimme mahtipontisessa lelukaupassa, jonka katolta oli hyvät näkymät. Kaupan joulukoristeet tekivät myös vaikutuksen. Illalla kävimme vielä Bolshoi-teatterissa katsomassa “The Stone Guest”-oopperan.


Viimeisenä päivänä teimme kierrosta kaupungissa bussilla suomenkielisen oppaan kanssa. Kävimme avaruusmuseossa ja shoppailemassa. Ennen junalle menoa kävimme syömässä isäntäopiskelijoiden kanssa ravintolassa.
Kotimatkan alkaessa junan vessakin tuntui luksukselta. Kuitenkin, maisemien vaihtuessa Kouvolan kerrostaloihin kaipasin jo Moskovan isoja rakennuksia ja extravagantteja jouluvaloja.